Pilvi- eli Cloud-palvelut ovat saavuttaneet suuren suosion suurten data-määrien tallettamisessa sekä myös erilaisten palvelujen alustana. Niillä saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä, sillä asiakas maksaa vain käyttämästään tilasta. Lisäksi konesalien sähkö- ja ylläpitokulut pienenevät merkittävästi.Alussa nämä palvelut olivat yritysten suosiossa, jotka pystyivät sijoittamaan kokonaisia palvelinklustereita (käytännössä vaikka yhden konesalin verran tietokoneita) internetiin virtuaalisina palvelimina esim. Amazonin tai muiden cloud-palvelujen avulla, ja saavuttivat tällä tavalla merkittäviä kustannussäästöjä. Nykyään myös yksityishenkilöille suunnatut pilvipalvelut ovat suosittuja, joista hyvänä esimerkkinä voi mainita vaikkapa Dropbox-palvelun.Pilvipalveluilla saavutetaan siis lähinnä taloudellisia etuja, mutta niillä on myös riskinsä, joista merkittävin on varmasti tietoturva. Jo se, että datan tarkkaa fyysistä sijaintia ei tiedetä on tavallaan riski. Toisaalta sen voi ajatella luovan myös ylimääräistä turvaa, sillä pilvipalvelujen data toimii myös varmistuksena. Usein palvelut nimittäin monistavat datan eri työasemille.Monien mielestä riski on myös se, että suositut pilvipalvelut (ja niihin perustuvat palvelut kuten Facebook) ovat pääosin amerikkalaisten yritysten omistuksessa. Tällöin esimerkiksi Suomen lainsäädäntö ei päde palveluihin tallennettujen tietojen suhteen. Pilvipalvelut saattavat joutuva myös massiivisten hakkerihyökkäysten kohteeksi, jolloin kaikkien palvelun käyttäjien tiedot ovat vaarassa joutua vääriin käsiin.Oma lukunsa on tietysti kansallisen turvallisuuden ja yrityssalaisuuksien säilyttäminen, johon ei-suomalaiset pilvipalvelut eivät varmastikaan ole hyvä ratkaisu. Nykyään on olemassa myös kotimaisia pilvipalveluja, joita tarjoavat esim. Tieto ja Nebula.