Nettisivustot kehittyvät joka vuosi parempaan ja käyttäjäystävällisempään suuntaan. Kömpelöt, hitaat ja ulkoasultaan ankeat nettisivut alkavat olla taakse jäänyttä elämää.

Se toimii kaikilla laitteilla

Älypuhelinten ja tablettien aikakaudella sivuston on oltava ennen kaikkea responsiivinen eli erikokoisiin laitteisiin ja näyttöihin skaalautuva. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että nykyaikaisella nettisivulla edetään yhä enemmän selaamalla kuin klikkaamalla. Hyvätasoinen nettisivusto on mobiiliystävällisyyden lisäksi miellyttävä selata, selkeä navigoida ja kaikin puolin helppokäyttöinen selaajalleen sekä tietenkin ulkoasultaan tyylikkäästi toteutettu.

Sen selaaminen on yksinkertaista

Tyylillisesti parhailla sivustoilla suositaan yksinkertaisen tyylikkäitä ja selkeitä ulkoasuja. Yksinkertaisuudella pyritään kiinnittämään huomio olennaisiin asioihin, eli itse asiasisältöön. Erilaisista tehosteista ja huomiota hajottavasta pikkusälästä on alettu hiljalleen luopumaan. Yksinkertaisuus myös nopeuttaa sivuston latautumista eri laitteissa.Vallitsevia nettisivusuunnittelun trendejä noudattaa muun muassa PokerStars: Tällä nettipokeriin erikoistuneella sivustolla liikutaan eri aihepiireihin selaamalla sivua alaspäin ja klikkausten määrää on minimoitu, jolloin pitkiä polkuja ei tarvitse tehdä tietoa etsiessään. Sivusto on tasapainoisen konstailematon ja ulkoasultaan sivu noudattaa niinikään tämän hetken trendivärivalintoja hillityssä musta-valko-harmaa-painotteisuudessaan.Yhtenä parhaista responsiivisista sivustoista pidetään Starbucks -kahvilaketjun nettisivuja. Ne ovat saaneet kiitosta helposta ja miellyttävästä navigoinnista mobiililaitteilla selattaessa. Sivusto myös palvelee ja ohjaa käyttäjää esimerkiksi löytämään itselleen mieluisimman kahvipapulajikkeen. Kaikki tuotteet on esitelty sivuilla hyvin ja tarvittavat tiedot on nopeasti löydettävissä.

Se huomioi kohdeyleisönsä

Se, mihin tarkoitukseen nettisivusto luodaan, vaikuttaa keskeisesti siihen, mihin elementteihin panostetaan. Myyntiä edistävä sivu tarjoaa usein jotakin palvelua sivulla kävijälle, ehkä ilmaista e-tuotetta tai sähköpostikirjettä sähköpostiosoitetta vastaan. Tai voi olla, että yrityksen asiakaspalvelija ottaa yhteyttä chat-toiminnon kautta. Asiakaspalveluun panostavat yritykset yleensä rakentavat sivuilleen chat-palvelun.Houkuttelevaa, asiakkaan tarpeisiin ja tunteisiin vetoavaa brändiä rakentavat yritykset panostavat puolestaan sivuston visuaalisuuteen, pyrkien herättämään sivustolla kävijässä vahvasti myönteisen mielikuvan ja tarpeen tuotteelle tai palvelulle. Puhtaaseen asiasisältöön panostavat tietosivustot ja blogit taas karsivat ylimääräisistä toiminnoista ja visuaalisista ärsykkeistä, panostaen siihen tärkeimpään, eli laadukkaaseen sisältöön ja tietoon, joka on mahdollisimman helposti omaksuttavassa muodossa aseteltu sivuille.Toki sivuston luonne ja sisältö määrittävät myös jossain määrin tyyli- ja ulkoasuvalintoja. Brändistä riippuen sivuston eräänä tehtävänä on lähes aina rakentaa mielikuvaa yrityksestä, tuotteesta tai toimijasta. Siitä näkökulmasta käsin käyttökokemus ja tunteet, joita sivujen käyttäminen selaajassa nostaa esiin, ovat tärkeässä roolissa. Miellyttävä ja sujuva käyttökokemus johtaa yleensä positiivisten mielleyhtymien syntymiseen nettisivuston ylläpitävää tahoa tai tuotemerkkiä kohtaan. Tällä voi olla hyvinkin paljon merkitystä tuotteen myynnille ja yrityksen arvostukselle.TurningArt on taidetta koteihin, yrityksiin ja julkisiin tiloihin myyvä yritys. Yrityksen nettisivut ovat esimerkki myyvästä ja miellyttävästä suunnittelusta. Sivusto ohjaa ja palvelee asiakasta askel askeleelta houkuttelevalla tavalla sisustamaan kotiaan tai konttoriaan taiteella. Taulujen valikointiprosessi ja tilaaminen on toteutettu asiakasystävällisyyttä ja helppoutta ajatellen. Sivut ovat teknisesti taitavasti toteutetut lukuisine vuorovaikutteisine elementteineen, ja samalla ne on myös hivelevät hillitysti käyttäjän silmiä.

Sen tieto on organisoitua

Verkkosivuston sisällön organisointi mahdollisimman loogisella ja helpolla tavalla lisää merkittävästi käyttäjäystävällisyyttä. Suunnittelussa pitää lähteä siitä, mitä ja millä logiikalla asiakas todennäköisemmin etsii, ennemmin kuin yrityksen tai toimijan oman logiikan näkökulmasta. Mitä vähemmällä klikkailulla selvitään, sen parempi. Teknisen toteutuksen näkökulmasta esimerkiksi kiinteä jatkuvasti näkyvä navigaatiopalkki sivun ylä- tai vasemmassa laidassa helpottaa valikon käyttöä ja tiedon etsintää sekä siten parantaa selaamiskokemusta.Sosiaalisen median ikonit sivustolla kuin sivustolla ovat nykyään lähes välttämättömyyksiä tykkäämistä, jakamista ja kommentointia varten. On tärkeää, että varsinainen nettisivusto toimii pysyväisluonteisempana ankkurina yrityksen sosiaalisen median sivustoille, siellä nopeasti muuttuville ja ajassa eläville keskusteluille ja tiedotukselle. Parhaimmillaan varsinainen nettisivusto ja sosiaalisen median sivut toimivat hyvässä synkassa keskenään. Usein ne on vieläpä automatisoitu niin, että päivitys jollekin sivulle tulee automaattisesti muillekin saman toimijan sivuille näkyviin.Tasokkaasti toteutetun nettisivuston asettelussa tasapaino, tilankäyttö ja sopiva väljyys edustavat käyttäjäystävällisyyttä. Maaiman suurimpiin musiikinkuuntelu ja -latauspalveluihin kuuluvan yhdysvaltalaisen Rdio:n sivustoa pidetään mainiona esimerkkinä tilankäytöstä ja asettelusta nettisivusuunnittelussa. Liian paljon tavaraa tai suuria tekstimassoja pienellä fontilla samalla sivulle tekee sivusta tukkoisen ja raskaan lukea. Valkoista tyhjää tilaa tarvitaan luomaan keveyttä ja ohjaamaan huomiota varsinaiseen asiaan. Rakenteen keveys ja olennaiseen keskittyminen ovat tärkeitä ja ehkäisevät sivustolla vierailevan infoähkyä.

Uusin ja kätevin tapa käyttää internetin palveluja on varmastikin langaton mobiilinetti, joka vapauttaa käyttäjänsä pois tietokoneen äärestä. Mobiilinetin avulla voi internetin palveluja, kuten esimerkiksi musiikkia, videoita ja elokuvia, uutisia, hyötypalveluja ja pelejä käyttää lähes missä tahansa. Ainoa edellytys on, että paikalta löytyy langaton internet-yhteys.Langattoman yhteyden internetiin voi muodostaa pääsääntöisesti kahdella tavalla: avoimen Wi-fi -verkon kautta tai 3G / 4G -puhelinverkon kautta. Näistä Suomessa puhelinverkko on kattavampi, ja jo 3G mahdollistaa käytännössä tyydyttävän nopeuden, jolla voi katsella esim. YouTube-videoita. Uudempi 4G on jo huomattavasti nopeampi yhteys. Koska suomalaiset operaattorit laskuttavat nykyään asiakkaitaan kiinteällä kuukausimaksulla (eikä siirretyn datamäärän mukaan, kuten vielä muutamia vuosia sitten), on puhelinverkon käyttäminen nettiselailuun ihan järkevä vaihtoehto, sillä kiinteän kuukausimaksun ansiosta ei ole enää vaaraa, että tulee ikäviä yllätyksiä puhelinlaskujen muodossa.Toinen vaihtoehto mobiilinetin käyttöön on toisessa artikkelissamme avaamamme WLAN- eli W-Fi-yhteys, joka on erityisen suosittu muualla Euroopassa ja eräissä muissa maissa, kuten Yhdysvalloissa. Toisin kuin GSM-puhelimilla tapahtuva puhelinverkkosurffailu, Wi-Fin käyttö ei edellytä, että laitteessa on SIM-korttipaikka. Erityisesti halvemmat tabletit (joissa ei ole SIM-korttia tai GSM-valmiutta) toimivatkin ainoastaan Wi-Fi-yhteyden avulla. Wi-Fin nopeus riippuu käyttäjien määrästä, ja myös palveluntarjoajan kiinteän yhteyden nopeudesta, mutta yleensä Wi-Fi on hieman nopeampi kuin 3G. Julkiset Wi-Fi-spotit on viime vuosina alkanut yleistyä myös meillä Suomessa.Mobiilinetti on siis varsin kätevä ja tervetullut asia, mutta se on aiheuttanut myös jonkin verran ongelmia, joista merkittävimpiä on liikenneturvallisuuden vaarantuminen. Onkin tärkeää pitää kaikki ylimääräiset laitteet sivussa silloin kun ohjataan autoa tai muuta kulkuneuvoa.

Kauas taakse ovat jääneet ne ajat, jolloin lapset leikkivät käpylehmillä ja kotitekoisilla puisilla leluautoilla. Siitäkin on jo aikaa, kun perheen olohuoneen kunniapaikalla mököttävän mustavalkotelevision ääreen perheen pienimmät päästettiin vain tunniksi tai pariksi päivässä lastenohjelmia katsomaan.Nykyään meininki on varsin erilaista. Lapset saattavat usein olla perheen taitavimpia puhelimen ja netin käyttäjiä, ja aikuisilla on monesti vaikeuksia pysyä perässä. Pelaaminen, netin käyttäminen, älypuhelimet ja tabletit ovat tämän päivän lapsille itsestäänselvyyksiä.On tietysti upeaa, että maailma kehittyy ja lapset omaksuvat uudet teknologiat jo varhaisella iällä. Tässä on kuitenkin myös riskinsä. Vaikka nettiä voi käyttää nykyään langattomien verkkojen ansiosta myös ulkona, on netissä käytetty aika kuitenkin pois esimerkiksi leikkimisestä ja liikunnasta, mikä on valitettavaa. Ulkona pelattavat pelit ja leikit saavat tietokoneen ja muiden laitteiden käyttämisen vuoksi vähemmän aikaa.Riskejä sisältyy myös itse netin käyttöön, sillä lähtökohtaisesti se on täysin valvomaton ja suojaamaton ympäristö, eikä läheskään kaikki sen sisällöstä ole lapsille sopivaa. On olemassa monenlaisia teknisiä rajoitteita, esimerkiksi ohjelmia, joita voi asentaa tietokoneelle. Nykyään lapsilla on kuitenkin usein myös oma puhelimet, ja teknisten lastenvahtien ohittaminen on mahdollista myös lapsilta. Syytä olisikin kiinnittää huomiota lasten netin käyttöön yleisesti ja keskustella asioista, sekä varoittaa internetin käyttöön liittyvistä riskeistä.

Verkkosivu (josta käytetään usein myös nimitystä www-sivu, web-sivu tai kotisivu), on nykyään kenties yleisin tapa jakaa tietoa esimerkiksi yrityksestä tai organisaatiosta. Siitä on tullut merkittävä media perinteisten sanomalehtien, radion ja television rinnalle, ja monin paikoin se on jopa kirinyt niiden ohi. Verkkosivun eräs huomattava etu (mm. pienten kustannusten lisäksi) on myös sen välitön interaktiivisuus: käyttäjiltä voidaan kerätä tietoa, vastauksia erilaisiin kyselyihin ja myös suoria tilauksia verkkokauppapalvelun avulla.Verkkosivun toteuttamisessa pitää kuitenkin ottaa huomioon monia asioita. Eräs tärkeimpiä tekijöitä sivun helppokäyttöisyys ja selkeys. Nämä asiat mielletään usein tärkeämmiksi kuin esim. sivun tyylikäs ulkoasu tai monipuolinen videoiden ja muiden mediapalvelujen käyttö. Sivun loogisuus onkin ensiarvoisen tärkeää, ja se tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Eräs nyrkkisääntö on se, että käyttäjälle ei pidä tarjota liian suurta valintojen määrää, vaan on parempi rajoittaa esim. päävalikon valinnat viiteen. Mikäli sivusto on erityisen laaja, niin valikot voi järjestää eräänlaiseksi puurakenteeksi.On olemassa myös monia vakiintuneita käytäntöjä, joita ei ole mitään syytä jättää noudattamatta. Esimerkkejä näistä ovat mm. tiettyjen linkkien, kuten kielen, fonttikoon, oman tilin hallinnan ja asiakaspalvelulinkin sijoittaminen selkeään paikkaan, joka on usein sivun oikea ylälaita. Ne ovat tavallaan sivun sisällöstä irrallisia meta-linkkejä, jotka ovat aina samassa paikassa. Omalle tilille kirjautuminen ja ulos-kirjautuminen noudattaa myös usein vakiintunutta käytäntöä. Itse sivun päävalikosta tulisi puolestaan aina löytyä tiedot sivun ylläpitäjästä, esimerkiksi ”About us” tai ”Tietoa meistä” -tyylisesti. Mikäli sivuston on tarkoitus palvella asiakkaita sähköisesti (esim. verkkokauppa, pelipalvelu) tulee sieltä ehdottomasti myös löytyä yhteystiedot sekä taustatietoa sivun ylläpitäjästä.

Käyttöliittymällä tarkoitetaan sananmukaisesti sitä rajapintaa, joka laitteen (esim. tietokoneen) ja käyttäjän välillä on. Esimerkiksi auton käyttöliittymä on kojelauta ja hallintalaitteet. Tietokoneiden ensimmäiset käyttöliittymät 1940- ja 1950-luvuilla oli toteutettu erilaisilla kytkimillä ja reikäkorteilla, eikä niiden käyttöä hallinneet muut, kuin asiaan perehtyneet insinöörit. Noista ajoista on tultu pitkä matka nykypäivään, jolloin näytön koskettaminen ja hipaiseminen alkaa olla yleisin tapa käyttää tietokonetta, perinteisemmän näppäimistön ja hiiren lisäksi.Näppäimistö otettiin käyttöön jo melko varhain, mutta toinen suuri innovaatio, eli tietokoneen hiiri odotti läpimurtoaan aina 1980-luvulle asti, jolloin Macintosh yleistyi. Apple toimi muutenkin kotitietokoneen alkuaikojen uranuurtajana, esitellen Lisa-tietokoneen. Kyseessä oli ensimmäinen henkilökohtainen tietokone, jossa oli graafinen käyttöliittymä. Lisa-koneen (joka nimettiin Steve Jobsin tyttären mukaan) kehitys aloitettiin jo vuonna 1978, ja se tuli markkinoille melko pian sen jälkeen. Ehkä hieman yllättäen se ei kuitenkaan ollut taloudellisesti kovinkaan menestynyt tuote. Lisa toimi kuitenkin tärkeänä virstanpylväänä ja oli myös vuonna 1982 aloitetun Macintosh-projektin lähtökohta sekä esikuva.Graafisia käyttöliittymiä alkoi ilmestyä 1980-luvulla myös muiden valmistajien, kuten Atarin ja Microsoftin toimesta. Koko 1980-luvun Microsoftin DOS-järjestelmä oli kuitenkin tekstipohjainen, vaikka useat ohjelmat (kuten esim. piirustusohjelma Paint) olivat jo graafisia ja niitä käytettiin hiirellä. Aikaa kului aina vuoteen 1990 asti, ennen kuin ensimmäinen Windows-järjestelmä julkaistiin. Myös Unix-laitteistoille oli jo pitkään ollut kehitteillä oma graafinen ikkunointijärjestelmänsä nimeltään Gnome, ja Linux-järjestelmien graafisuus yleistyi nopeasti 1990-luvulla samaan aikaan Windowsin kanssa.Nykyään lähes kaikki käyttöjärjestelmät ovat graafisia, eli niitä käytetään näppäimistön lisäksi hiiren tai jonkin muun kursoria siirtävän laitteen avulla. Kosketusnäyttö on kuitenkin vahvasti tullut mukaan uutena ohjauslaitteena, ja sitä käytetään lähes kaikissa kannettavissa älylaitteissa.