Internet on tarkalleen ottaen joukko erilaisia palveluja, joista ensimmäiset juontavat juurensa 1960-luvulle. Tuohon aikaan ei tietoturvaan ymmärrettävästi osattu kiinnittää samalla tavalla huomiota kuin nykyään. Näin ollen esimerkiksi sähköpostin lähettäminen on hyvin helppoa tehdä jonkun toisen nimissä, tai sopivilla ohjelmistoilla on mahdollista ”salakuunnella” internetin tiedonvaihtoa eri käyttäjien välillä.Uudemmatkaan palvelut, kuten www, eivät ole lähtökohtaisesti kovinkaan turvallisia. Yksi suurimpia nykyisen internetin haasteita onkin juuri tietoturva. Sitä on kuitenkin onnistuttu parantamaan erilaisten palvelujen avulla, joista tunnetuin on SSL-salaus.Toinen internetin suuri haaste liittyy fyysisiin ominaisuuksiin, ja tarkemmin ottaen tietoliikenneyhteyksiin. Valokuitukaapeli on nykyisistä tiedonsiirtotavoista nopein, ja sen käyttöä laajennetaan jatkuvasti. Odotettavissa onkin suurempia runkoverkkojen nopeuksia. Toisaalta myös palvelut tulevat vaatimaan enemmän kaistaleveyttä ja suurempia nopeuksia, joten kyseessä on eräänlainen takaa-ajo nopeampien yhteyksien ja palvelujen välillä. Kenties teknologia tuo kuitenkin tulevaisuudessa jotain aivan uutta, joka saattaa mullistaa internetin nopeuden ja kapasiteetin.Sosiaalinen media on luonut merkittävän osan netin sisällöstä jo yli vuosikymmenen ajan, ja juuri somen ansiosta nettiin on tullut mukaan paljon uusia käyttäjiä. Nykyään kaikki ovat kuulleet jo Facebookista. Vastaavasti Google dominoi yleisenä hakukonestandardina ja on myös erittäin merkittävä palveluntarjoaja sähköpostin ja karttapalvelujen osalta. Google on myös onnistunut muuttamaan ja vääristämään internetin käyttötapoja pysyvästi. Monet käyttäjät esimerkiksi eivät enää osaa kirjoittaa domain-osoitteita selaimen lokaatiokenttään, vaan käyttävät pelkästään Googlen hakua.Internetin uusi sukupolvi kolkuttaa kuitenkin jo oven takana, ja siinä on toivon mukaan huimien tiedonsiirtonopeuksien ja muiden vastaavien seikkojen lisäksi onnistuttu ottamaan huomioon paremmin myös tietoturvanäkökohdat – kuitenkaan loukkaamatta ihmisten yksityisyyden suojaa. Kilpailu erilaisten palvelujen välillä tulee varmasti olemaan kovaa jatkossakin. Näköpiirissä saattaa olla jopa internetin segmentoitumista esimerkiksi Googlen ja Microsoftin kaltaisten toimijoiden kesken.

Pilvipalvelut ovat yksi tärkeimmistä viimeaikaisista tietotekniikan teknisistä innovaatioista. Termi ”pilvi” on itse asiassa kielikuva, ja ilmaisulla on tarkoitus havainnollistaa sitä, että tallennettu data on ”jossakin” – käyttäjä ei tiedä (eikä hänen tarvitsekaan tietää) minne tiedot ovat tarkalleen ottaen fyysisesti tallennettu. Teknisesti pilvipalvelut perustuvat ns. pilvilaskentaan, joka tarkoittaa datan ja tietoteknisten palveluiden hajauttamista eri puolille mahdollisimman kustannustehokkaasti. Pääsy palveluihin järjestetään yleensä internetin protokollien (esim. www / http) kautta.Pilvipalveluja voidaan käyttää yhtä hyvin yksittäisen käyttäjän henkilökohtaisen datan (kuvat, asiakirjat, videot, musiikki jne.) tallettamiseen kuin myös yritysten massiivisten datamäärien ja palvelinten virtuaaliseen sijoittamiseen. Parhaimmissa tapauksissa useiden satojen servereiden konehalleja voidaan siirtää kokonaan pilvipalveluihin, jolloin yrityksellä on omissa fyysisissä tiloissaan ehkä vain yksi palvelin, johon tiedot varmistetaan.Yksityishenkilöiden käyttämät mobiilipalvelut hyödyntävät myös tehokkaasti pilvitekniikan joustavuutta. Esimerkiksi älypuhelimella otettu videoklippi voidaan saman tien tallettaa pilvipalveluun, jolloin se on myös internetin kautta muiden käyttäjien katseltavissa.Tällä saavutetaan myös merkittäviä turvallisuushyötyjä: ajatellaanpa vaikka taksien turvakameroita, jotka tallettavat videon suoraan pilvipalveluun. Silloin ei rikollista auta yhtään, että hän sabotoisi kameraa, sillä kuva on jo tallennettu jonnekin muualle.Pilvilaskennalla ja pilvipalveluiden käytöllä saavutetaan useita etuja, ja nämä palvelut ovatkin saavuttaneet viime vuosina suuren suosion. Pilvipalveluiden ideana on, että käyttäjä maksaa vain käyttämästään tilasta ja palvelusta, mikä tekee pilvipalveluista erittäin joustavan tavan tallettaa suuria tietomääriä tai tarjota palveluja asiakkaille.

Pilvi- eli Cloud-palvelut ovat saavuttaneet suuren suosion suurten data-määrien tallettamisessa sekä myös erilaisten palvelujen alustana. Niillä saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä, sillä asiakas maksaa vain käyttämästään tilasta. Lisäksi konesalien sähkö- ja ylläpitokulut pienenevät merkittävästi.Alussa nämä palvelut olivat yritysten suosiossa, jotka pystyivät sijoittamaan kokonaisia palvelinklustereita (käytännössä vaikka yhden konesalin verran tietokoneita) internetiin virtuaalisina palvelimina esim. Amazonin tai muiden cloud-palvelujen avulla, ja saavuttivat tällä tavalla merkittäviä kustannussäästöjä. Nykyään myös yksityishenkilöille suunnatut pilvipalvelut ovat suosittuja, joista hyvänä esimerkkinä voi mainita vaikkapa Dropbox-palvelun.Pilvipalveluilla saavutetaan siis lähinnä taloudellisia etuja, mutta niillä on myös riskinsä, joista merkittävin on varmasti tietoturva. Jo se, että datan tarkkaa fyysistä sijaintia ei tiedetä on tavallaan riski. Toisaalta sen voi ajatella luovan myös ylimääräistä turvaa, sillä pilvipalvelujen data toimii myös varmistuksena. Usein palvelut nimittäin monistavat datan eri työasemille.Monien mielestä riski on myös se, että suositut pilvipalvelut (ja niihin perustuvat palvelut kuten Facebook) ovat pääosin amerikkalaisten yritysten omistuksessa. Tällöin esimerkiksi Suomen lainsäädäntö ei päde palveluihin tallennettujen tietojen suhteen. Pilvipalvelut saattavat joutuva myös massiivisten hakkerihyökkäysten kohteeksi, jolloin kaikkien palvelun käyttäjien tiedot ovat vaarassa joutua vääriin käsiin.Oma lukunsa on tietysti kansallisen turvallisuuden ja yrityssalaisuuksien säilyttäminen, johon ei-suomalaiset pilvipalvelut eivät varmastikaan ole hyvä ratkaisu. Nykyään on olemassa myös kotimaisia pilvipalveluja, joita tarjoavat esim. Tieto ja Nebula.

Jo vuonna 1960 perustettu Xanadu-projekti on nykyisten sähköisten dokumenttien ja hypertext-linkkien (juuri sen, mitä www:ssäkin käytetään) edeltäjä. Se oli ensimmäinen kokonaisvaltainen yritys syrjäyttää paperiin perustuva toimisto sähköisillä dokumenteilla, jotka linkitetään toisiinsa niin, että asiakirjoista voi siirtyä toiseen. Hiirtä ei ollut vielä tuohon aikaan käytössä, joten siirtyminen tapahtui näppäimistön avulla.Kyseessä on siis toisiinsa kytkeytyvien sähköisten asiakirjojen ensimmäinen hypertekstin mallinnus. Se ei ole suoranaisesti World Wide Webin edeltäjä – innoittaja kylläkin. Xanadu-projektin isänä pidetään yleisesti yhdysvaltalaista Ted Nelsonia, jota voidaan näin yli 50 vuoden jälkeen pitää melkoisena visionäärinä: hänellä oli näkemys internetin ja www:n kaltaisesta sähköisten dokumenttien linkityksestä jo yli kolmekymmentä vuotta ennen www:n yleistymistä.Xanadu ei koskaan toteutunut aivan alkuperäisessä muodossaan, sillä 1980-luvulla nykyinen hypertekstijärjestelmä lopulta syrjäytti sen kokonaan. Mutta Xanadusta on olemassa kuitenkin osittainen toteutus, jonka nimi on Udanax. Xanadusta on otettu käyttöön myös monia teknisiä yksityiskohtia, kuten esimerkiksi linkkien eheyden varmistaminen kaksisuuntaisesti. Näitä ominaisuuksia käytetään edelleenkin yleisesti esim. erilaisissa Wiki-sovelluksissa.Nykyinen www-sivujen ja muiden dokumenttien hyperlinkittäminen – jonka voidaan ajatella olevan koko www:n perusta – toteuttaa siis Xanadun alkuperäisen perusidean, mutta teknisesti hieman erilaisella formaatilla. Perusajatus juontaa siis kuitenkin juurensa jo todella kauas historiaan: aina vuosiin 1959–60 asti.Entä mistä sitten tulee projektin nimi Xanadu? Se oli aikoinaan kuuluisan mongolialaisen Kublai-klaanin kesäpääkaupunki, joka tuntemattomasta syystä valittiin projektin nimeksi.

Työmarkkinoilla vallitsevat kansainvälisesti mielenkiintoiset ajat. Teknologian vallankumous tekee tietyn alan työpaikoista kannattamattomia ja automaation myötä mekaaniset ja erityisesti palvelualan työpaikat tulevat katoamaan. Täten nuorten opiskelijoiden pitää miettiä tarkasti hyvissä ajoin, mille alalle kannattaisi tulevaisuudessa työllistyä. IT-ala kannattaa merkitä muistiin.

Jatkuvasti kehittyvä ala

Toki IT-ala on yhtälailla laaja kuin muutkin työnalat. Koodauksesta ja ohjelmoinnista tekniikan automaatioon, kaikki nämä tarjoavat mielenkiintoisia työtehtäviä, joiden hallitseminen vaatii jatkuvaa koulutusta. Yksi laajin informaatiotekniikan ala liittyy verkon kehittymiseen – eikä verkolla tällä kertaa tarkoiteta isoisäsi vanhoja kalaverkkoja, vaan esimerkiksi internet- ja serveripalvelimien kehittämistä ja ylläpitoa.Merkittävä osa elämästämme on tavalla tai toisella riippuvaista internetistä. Olemme kytköksissä verkkomaailmaan lähes 24 tuntia vuorokaudessa sosiaalisen median kautta, uutisia lukiessa ja esimerkiksi työhön liittyvien sähköpostien kautta. Toisin sanoen verkkomaailman suunnistajille löytyy aina kysyntää, sillä jonkun on pidettävä järjestelmää yllä. Kyse voi olla turvallisuudesta, ylläpidosta, kehityksestä, ohjelmoinnista ja servereiden läpiajamisesta. Vaihtoehdot ovat kirjavia ja mikä tärkeintä, herkullisen rahakkaita ammatteja.

Internet on nuorten pelikenttä

Nuoret aivot oppivat tunnetusti paremmin uusia asioita kuin vanhemmat ”lamput”. Mutta tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö muutkin pystyisi oppimaan verkkomaailman kikkoja. Toki vanhemmat ja työssäkäyvät ihmiset eivät pysty välttämättä keskittämään tarvittavia voimavaroja täysin uuden ammatin opiskelemiseen. Toisaalta kiitokset kehittyneelle informaatioteknologialle, ihmisten ei tarvitse välttämättä ilmoittautua erilaisille kursseille, jotka maksavat yleensä sitä laadukkainta hunajaa. Internetin ihmeellisen maailman avulla kaikki voivat opiskella usein jopa ilmaiseksi erilaisilla sivustoilla, missä alan ammattilaiset opettavat videokurssien avulla alan kuin alan salaisuudet.Ehkä ovelasti ajatellen hyvä tapa aloittaa opinnot verkko-alan ura on aloittaa verkostoituminen oikeiden ihmisten kanssa. Jokaisen alan hallitseminen vaatii aikaa ja vaivaa – tarkoittaen sitä, että uuden ammatin valitsemiseen tarvitaan huomattavia investointeja ajan suhteen. Mutta opiskelu kannattaa aina, ja voit aloittaa internetin alkeista artikkelissamme Internet-teknologiat.